Naantalin valtuusto kumileimasimena

Naantalin kaupungin rakennemallia vuoteen 2035 asti käsiteltiin enimmäkseen kiitoksella valtuustossa 13.2. Kasvuodotukset ovat kyllä runsaasti ylimitoitetut: 5500-6000 hengen kasvuun ei varmastikaan ylletä, puoletkin siitä olisi hyvä saavutus. Aiheellista on keskittyä rakentamaan yhtä tai korkeintaan kahta aluetta kerrallaan. Muuten kustannukset nousevat kohtuuttomiksi. Vaikka suunnitelma on päälinjoiltaan oikeansuuntainen, on siinä epäilyttäviä ongelmakohtia: Humaliston teollisuusalueelle tungetaan yhä lisää asuntoja. Myös keskustan keuhkot eli Kuparivuoren ulkoilu- ja lähivirkistysalue ovat uhan alla. Onneksi kaupunginjohtaja Kvist totesi selkeästi, että suunnitelma ei ole (lakien mukaan) juridisesti sitova ohje jatkosuunnittelulle – hyvä niin. Ydinkeskustamme kehitystä linjataan arkkitehtikilpailulla (150 000 €). Toivotaan, että riittävää viisautta näin löytyy yhdistämään välttämätön kehitys ja kaupungin omaleimaisuuden säilyttäminen. Konsulttien keskustamalli ei siinä onnistunut. Vanhusten alennuslipuista Ulpukan uimahalliin äänestettiin. Ei auttanut ylilääkärin lausuntokaan. Kokoomus, demarit ja keskustapuolue (äänestys melko tutusti 36-7) eivät pitäneet 20 000 euron määrärahaa tänä vuonna mahdollisena – ihmekö tuo, kun Nunnalahden avantouimareidenkin täytyy edelleen taituroida jäätyneellä laiturilla, kun muutamaa satasta ei lämpömattoon löytynyt. Pitänee kerätä kolehti asian hoitamiseksi!

Joulukuun valtuusto 12.12. ei uskaltanut piiruakaan muuttaa kaupungin budjetista, vaikka monissa puheenvuoroissa vahvasti epäiltiin sen toteutumismahdollisuuksia. Varovaisen veronkorotuspäätöksen jälkeen kaupunginhallitus tasapainotti budjettia nostamalla sataman tuottoarviota 200 000 eurolla (kuka uskoo sen toteutuvan?) ja leikkelemällä eri kohteista palvelujen ostoon tarvittavia määrärahoja. Maanhankintaan lisättiin 300 000 euron määräraha, mikä todennäköisesti on tarpeen, jos kaupungin kasvun edellytyksiä halutaan turvata.

Kalevanniemen koulun jo vuosia odotettu remontti siirtyi taas vuodella eteenpäin, vain välttämättömät pikkukorjaukset tehdään. Kulttuurin ystävät eivät vieläkään saa käyttöön toimitilaa; päiväkotiasiaa hoidetaan tilapäisratkaisuin vanhaa Raatihuonetta muuttamalla. Täällä Naantalissa ei vain suostuta tajuamaan ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin suhdetta terveyteen ja jaksamiseen. Paul Brück (vihr.) käytti asiasta ansiokkaan puheenvuoron.

Väestön ikääntymiseen varaudutaan sanallisesti monessa kohdassa budjetin perusteluissa (”ennaltaehkäisevään työhön panostetaan” terveyspalveluissa ja hoito- ja vanhuspalveluissa), mutta konkreettiset toimet puuttuvat. Tätä kritisoin omassa puheenvuorossani. Myös Hannu Raittolan (vas.) ehdotus uimahallilippujen hinnan alennuksesta eläkeläisille, jota vihreät kannattivat, äänestettiin kokoomuksen, demarien ja keskustan voimin nurin – kustannusarvio olisi ollut 24 000 euroa. Ja Nunnalahden talviuimarit – ikäihmisiä hekin – saavat edelleen liukastella jäätyneellä laiturilla ilman lämmitysmattoma. – Ilmeisesti ei ole huomattu, että 65 vuotta täyttäneiden määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut tuhannella (80%). Parikymmentä uutta vanhainkotipaikkaa ei pitkälle riitä!

Unikeon korttelin asemakaava läpäisi nyt valtuustokäsittelyn. Kaupunginhallitus hautoi asiaa miltein vuoden – ja keskustan kehitys on seisonut. Asemakaavan muutoksella uudisrakennuksen räystäskorkeus määrättiin samaksi, mikä on ”valintatalon korttelissa”. Tullikadun puolelle tavoitellaan katettua jalkakäytävää, joka helpottaisi esimerkiksi matkaa terveyskeskuksesta apteekkiin tai pankkiin. tämä kaava ei pilaa maisemaa.

Linja-autoaseman kortteli sen sijaan on maiseman väljyyden ja koko keskustan ilmeen kannalta avainasemassa. Jännityksellä odotetaan, mitä siihen halutaan rakentaa.

JUNARATAA VAUHDITETTIIN

Maakuntavaltuustossa käsiteltiin samaisena päivänä 12.12.2011 Salo-Lohja-radan vaihemaakuntakaavaa. Vihreät totesivat, että valittu linjaus on todennäköisesti vähiten haitallinen. Turun seudun kehityksen ja ilmastotavoitteiden toteuttamisen takia pyrimme kiirehtimään toteutusta ja tavoitevuodeksi asetettiin 2025 (eikä 2030). Näin myös valitettavat haittavaikutukset epävarmuudessa eläville alueen asukkaille jäisivät mahdollisimman lyhytaikaisiksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi esittämäni ponnen. Hyvä niin.

Jarkko Kanerva, Naantalin seudun vihreiden puheenjohtaja

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: